Coolshop

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Sustainable & renewable


Tässä pari Lontoon murteen trendisanaa, joita kuulee nykyisin lähes kaiken mahdollisen asian yhteydessä. Auringon tuottama energia tosin on mitä suurimmassa määrin juurikin mitä nuo sanat kuvaavat. Suomenkielestä voitaisiin vielä litanjaan lisätä lähienergia, kestäväkehitys, hiilijalanjälki jne. 

Nyt kokemuksia omasta mikrotuotantolaitoksen on kohta vuoden ajalta ja täytyy sanoa ihan vilpittömästi, että kokemukset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Se mikä varmasti on ollut hyvä asia, on  onnistuneen valinnan teko  laitteiston mitoituksessa; juuri sopiva omiin tarpeisiin. Pääsääntöisesti varsinkin kesäaikaan tuotanto vastaa hyvin oman taloutemme kulutusta. Aurinkoisen kesän saldona on myös jäänyt sähköä verkkoon syötettäväksi. 

Kokonaistuotantona 5 kWp:n mikrotuotantolaitoksestamme kesäkuukausina (kesä-, heinä-, elokuu) on 1916 kWh. Syyskuun parhaina päivinä olemme vielä päässeet jopa 27,5kWh vuorokausituotantoon. Ehkä hieman yllättävää oli, että heinäkuun jälkeen paras kuukausi sähköntuotannon suhteen oli tänä vuonna huhtikuu. Kesällä tietysti pienkuluttajaa lämmittää sähkölaskujen loppusumma, mikä tänä kesänä on ollut laskettavissa kymmenissä euroissa. 


Kävin tässä taannoin ulkomailla CMS (Convention for Migratory Species) organisaation alaisen pienvalassuojelusopimuksen kokouksessa (Ascobans). Tuolla nuo alussa mainitsemani Lontoon-kielisestä muotisanat olit käytössä varsin laajasti ja ehkäpä jopa asianmukaisesti. Keskustelu polkuili erilaisten uusitutuvien lähienergiamuotojen lomassa sujuvasti ja näkökulmana oli niiden vaikutus eläinkunnan biodiversiteettiin ja elinympäristöön, muuttoreitteihin ja niin edelleen.  

Paljon ylistetyn tuulienergiaa vaikutukset luontoon ja eläimiin ovatkin yllättävän suuretTuulivoimalapuistoja rakennettaessa mm. merialueille niiden sivuvaikutukset voivat olla hyvin merkittävät ekosysteemille varsinkin rakennusvaiheessa, rakentamisesta aiheutuvat melusaasteen sekä luonnontilaisen merenpohjan muokkaamisen kautta. Rakennettaessa tuulivoimalapuistoja olisi hyvä myös huomiota erilaiset muuttavat eläimet, tärkeimpänä tietysti muuttolinnut, joille tuulivoimalat varsinkin ovat osoittautuneet vaarallisiksi. Samalla tavoin isot tuulivoimalat ovat vaarallisia yhä hupenevalle lepakkokannalle Euroopassa. Niiden hyvä kaikuluotainaisti ei säästä niitä tuulivoimaloiden lavoilta. Lapojen kärjet pyöriessään kun liikkuvat parhaimmillaan lähes sadan km/h tuntivauhdilla. 

Toinen iso uusiutuvan energian lähde tulee lähitulevaisuudessa olemaan merestä saatava energia; vuorovesienergia, aaltoenergia tai erilaisia merivirtauksia hyväksi käyttävä turbiinienergia. Nämä energialähteet ovat vielä varsin uusia ja kehitteillä, niistä ei siis vielä ole juurikaan käytkokemuksia eliöstöjen tai elinympäristöjen vaikutusten suhteen. Siksi tässä vaiheessa olisi erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös niihin seikkoihin joilla voitaisiin ennalta määritellä niiden aiheuttamia mahdollisia riskejä sijoituspaikkojen ja siellä elävien tai niiden kautta muuttavien eläinten suhteen. Erityisosaamista tarvittaisiin näiden alojen teolliseen suunnitteluun.  

Myös aurinkoenergiasata keskusteltiin samassa yhteydessä. Haittavaikutuksia ei vain juurikaan tullut mainituksi. Asia jäi sen verran mieltäni kiusaamaan, että menin seuraavalla tauolla lähemmin vielä keskustelemaan asiasta kokousta osin johtaneen CMS:n sihteeristön edustajan kanssa. Kysyin häneltä, tietääkö hän mitä haittavaikutuksia aurinkoenergialla on muuttaviin lajeihin tai luontoon ylipäätään. 
Hän meni hetkeksi varsin mietteliääksi ja vastasi lopulta, että hän ei osaa sano juurikaan mitään haittavaikutuksia luontoon täällä Euroopassa. Lähinnä hänelle tuli mieleen autiomaaseudut, joilla aurinkopaneeleja on käytetty suurissa määrin. Paneelit on asettelu osin kaaren muotoon, jolloin ne toimivat ikään kuin "suurennuslaseina" keräten yläpuolelleen kuumuutta. Kuumuus voi olla niin suuri, että sen yli lentävät linnut kirjaimellisesti pakahtuvat kuumuuteen pudoten lennosta maahan. 
Tästä huolimatta voidaan todeta, että aurinkovoima on sitä kaikkein luontoystävällisintä uusiutuvaa lähienergiaa.  
Ollaanpa vaikka siitäkin ylpeitä ja kiitollisia. 

Kai Mattsson 

perjantai 1. elokuuta 2014

Julkisivukuosipaneleita



Maailma on sen näköinen kuin miksi sen kukin näkee. Tapetit, maalit, julkisivumateriaalit ovat meille nykypäivää ja variaatioita niihin löytyy suunnattomasti.

Nykyisin olemme tottuneet aurinkopaneelien suhteen tiettyyn ulkoasuun ja se on tällä hetkellä kaikkien hyväksymä, koska mitään muutakaan ei ole tarjolla. Olemme siis tyytyväisi, siihen mitä on tarjolla.

Tarvitaan varmasti naisinsinööri tai -arkkitehti, joka keksii, että esim katolle sijoitettavat aurinkopaneelit voisivat olla ”kuosiltaa” ihan jotain muuta kuin mitä nyt markkinoilla tarjolla olevat tummansinisävytteiset. Näin kotitalojemme julkisivut voisisvat muuttua enemmän dekoratiivisiksi ja koriteellisiksi. Miten olisi esim. Marimekko kuosilla varustetut aurinkopaneelit tai sadepisarakuosikatto tai kirkasvetinen uima-altaanpohjakuvioinen katto. Ehkä kuitenkin näyttävämpi ja aiheeseen soveltuvampi olisikin auringonkukka-kuvioinen kate taloosi tai vaikka kuolematon Van Goghin auringonkukka-asetelman kuva katolla.



 

 Miten olisi allaskuvionen aurinkopaneeli kton koriteeksi ?


Tehokkuuden lisäämiseksi värityksen pitänee kuitenkin olla varmasti tummasävytteinen. Täällä meillä Suomessa, missä perinteitä ylläpidetään vahvasti – toisin sanoen emme halua mitään liian uudismielistä toteuttaa, todennäköisempää olisi esimerkiksi tumman tiilikuvion jäljittäminen aurinkopaneeleihin, ja näin julkisivu ei juuri normaali talorakenteesta vaihtuisi.
Vain mielikuvitus on rajana, kun näitä julkisivukuosipaneeleja miettii … hups anteeksi, taisin sanoa väärin, ollaanpa realistisia. Oikeasti rajana on, kaikella rakkaudella, eri kuntien rakennusvalvontavirastojen rakennusvalvojat ja kaavainsinöörit.

En kuitenkaan näe tätä mitenkään mahdottomana. Ensimmäiset tällaiset design-paneelit ovat varmasti melkoinen nähtävyys ja moderni arki-Guggenheim kohde, ainakin paikallisille. Uskon näin koska jo pelkästään oma kohteemme näin periteisillä paneeleilla on herättänyt yllättävän paljon huomiota, niin paikallisesti kuin mediassakin.
Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan mihin suuntaan tämänlainen tuotekehittely etenee.

Kai Mattsson
FB:  http://fi-fi.facebook.com/pages/Meritime/345171735503394
https://twitter.com/KaiMattsson
 

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Apu no 29/2014


Tällä kertaa Apulehden juttu kuvatiedostona

       .. mutta kannattaa tietysti ostaa koko lehti, jotta saa myös muuta viihdettä kesähelteille.   :-)



Täytyy muuten sanoa, että meidän talouteemme tämä 5 kWp;n systeemi lienee juuri sopiva, kun sähkölasku nyt kesän parhaaseen aikaan on vähän toista kymppiä kuukaudelta. Ja kuitenkin taloa viilennetään ja pyykki- & astianpesukone käy varsin tiuhaan lapsiperheen taloudessa.

t. Kai Mattsson

www.meritime.net
https://twitter.com/KaiMattsson

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Futurenerginen älytalo



Kesäkuun 11 päivä pääsin kutsusta Oulun Sähkönmyynnin aurinkoenergia-iltaan, tilaisuus pidettiin energiatalolla.

Sain myös mahdollisuuden kertoa omista kokemuksistani heidän järjestämän aurinkoenergiapilottikokeilun puitteissa pienimuotoisen powerpoint-esityksen kautta. Tilaisuus oli lämmin henkinen ja kotoisa sekä tietysti kovin informatiivinen. Onnittelut vielä Oulun Sähkömyynnin väelle saamastaan ”Vuoden ilmastoteko”-tunnustuksesta.

Itse ainakin koin, että sain uusia ajatuksia ja vielä tarkemmin voisi miettiä omaa energiakulutustamme tai tapojamme. Tietysti tulee pitää se järki päässä, että haluamme jokainen tietynlaisen elintason ja siihen kuuluu kiinteänä osana omat mieltymykset; Kaikki se, mikä tekee olemisen miellyttäväksi ja tuo mielihyvää. Kaikkea ei siis pidä, eikä sovikaan miettiä vain kulutuksen suhteen – elämässä tulee olla nautintoja.


Miksi valitsisimme aurinkoenergian?

Monille se on henkilökohtainen kannanotto ja ympäristöteko, saamme näin pienennettyä hiilijalanjälkeämme. Se myös vähentää meidän tarvetta ostaa ulkopuolista energiaa, joten se on myös pienkuluttajalle säästötoimenpide arkisten kulujen vähentämiseen. Järjestelmän takaisinmaksuaika on tietysti oma asiansa ja se on vielä kysymysmerkki, mihin ainakaan allekirjoittaneella ei ole selkeää vastausta. Omien kokemustemme mukaan, näyttäisi siltä, että asiantuntijoiden laskennalliset arviot ovat aika varovaisia ja tuotanto 5kWp:n laitoksesta näyttäisi korvaavan sijoituksen nopeammin kuin mitä ensi alkuun annettiin ymmärtää.
Suomessa aurinkoenergiaan ei vielä ilmeisesti kovin paljoa uskota. Siitä kertoo se huomio, jonka mekin olemme saaneet sen jälkeen kun mikrotuotantolaitos katollemme asennettiin. Toisaalta, mielenkiintoista oli myös kuulla, että siinä kun esim. Saksassa tuotantotavoite aurinkoenergialle vuoteen 2020 on 45 Twh, niin Suomessa tavoitteemme on pyöreä nolla. Nolla tavoite johtunee varmaan siitä, että aurinkoenergiassa ei uskota olevan samanlaista tavoitteellisuutta ja toteumaa kuin esim. tuulivoimassa. Suomessa on tapana panostaa tukien toimesta ilmeisesti vain aina yhteen tuotantotapaan kerrallaan – nyt se on juurikin tuulivoima. Tämä on tietysti mielenkiintoista, koska olen ymmärtänyt, että sen hyötysuhde siinä on huonompi kuin aurinkoenergiassa ja investointikulut ovat kalliimpia. Toisaalta tuulienergia isommallakin kapasiteetilla on paremmin tuottavaa ympäri vuoden, kun taas aurinkoenergia on heikointa juuri silloin kun lisäenergiatarpeemme on suurin.



Kokouksen paras tuotos tuli sitten varmaan kotimatkalla. Parin tunnin keskustelu lähienergiasta ja sen kehittämisestä kotitalouksien näkökulmasta sekä suklaasta ja energiajuoman sekoituksesta saatu sokerihumalan sai ajatukset lentämään pitkällä kotimatkalla Oulusta Pirkanmaalle. Mieleeni painui applikaatiot, joita on jo saatavilla älypuhelimiin sähkönhinnan seurantaan sekä energiakulutuksen tarkempi seuranta ja optimointi.

Energiatalouden saisi omakotiasumisessa ihan toiselle tasolle, jos vain käytettäisiin hyväksemme sen kaiken tietotaito, mitä meidänkin kotimaamma on tunnettu. Työelämässä olemme jo monet tottuneet seuraamaan erilaisia prosesseja hyvinkin tarkasti, mutta kodeissamme asiat eivät vielä ole näin. Nykyiset tuotantojärjestelmät voisi kehittää sen suuntaisiksi, että ne voisivat myös varastoida ylimääräisesti tuotettua sähköä (paremmin) myöhempään käyttöön. Sähköä voisi käyttää yöaikaan tai muuten huonomman tuoton ajankohtana. Tämä vaatisi nykyiseen järjestelmään akkulatauksen mahdollisuuden, tähänkin kuulemma jo löytyy tekniikkaa ja tarvittavia inverttereitä.
Talotekniikkaa pitäisi vain viedä eteenpäin niin, että automatiikka seuraisi myös sitä, miten ja koska sähköä varastoidaan ”takapihalla betonilaatan alla oleviin sauvoihin” ja koska sen voisi siirtää takaisin oman talouden käyttöön. Nykyisin talotekniikka esim. maalämpöä käytettäessä seuraa jo ulkolämpötilaa ja tekee sen mukaan tiettyjä säätöjä lämmöntuottamiseen. Miksi ihmeessä emme voisi myös seurata ”luminassi-anturilla” ulkoilman valoisuutta ja auringon valon määrää? Tämän anturin perään voisimme valjastaa kotitalouksiemme erilaisia laitteistoja; ilmastointi, ilmanvaihto, lämmitys, mahdollisesti valaistuksen jne. Anturin tehtävänä olisi muuttaa laitteistojen käyntitunteja tai tehoja sen mukaan kuinka paljon sähköä pystymme itse tuottamaan. Käyttäjä tietysti voisi itse määritellä nuo raja-arvot. Teknologia kaikkeen tähän on jo olemassa, näin voisimme optimoida oman sähkönkäyttömme varsin perusteellisesti.

Vielä jos ajatusleikkiä jatkaisi pidemmälle, voisi sähkön hintaa seuraavan applikaation valjastaa systeemiin niin, että pientuottaja voisi valita myös sen ajankohdan, jolloin hän myisi sähköään verkkoon. Applikaatio seuraisi sähkön pörssihintaa ja meidän asettamamme ylärajan saavutettuaan se automaattisesti alkaisi siirtää ylituotantona saatua energiaa verkkoon, suoden näin kuluttaja-pientuottajalle parhaan mahdollisen hyödyn omasta mikrotuotantolaitoksestaan.
Näin syntyisi futurenerginen älytalo ja uusi ajattelu taloussähkön käytöstä. Yksityisellä tähän tuskin vielä on varaa, mutta ainahan sitä voi visioida asioita.

Kai Mattsson

https://www.facebook.com/pages/Meritime/345171735503394

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Antaa Mollottaa …



Toukokuun helteet hemmottelivat ainakin meitä eteläisemmän Suomen asukkaita taas hetken. Kevät näyttää oikukkaat merkkinsä ja ilmat vaihtelevat pääilmavirtausten mukaan, milloin pohjoistuulet tuo kylmiä, milloin eteläiset lämpimiä ilmavirtauksia. Kevään lämpötilamuutokset ovat olleet varsin radikaaleja.
Perinteisesti meidän Suomalaisten puheenaiheena ovat olleet milloin liian kylmät tai kuumat kelit, koskaan ei oikein ole hyvin. Henkilökohtaisesti olen pyrkinyt kyllä jo jonkin aikaa siihen, että ainakaan lämpimistä keleistä ei tulisi valitettua liiaksi. Kylmiä ja koleita päiviä meillä kyllä piisaa joka vuodenaikana.

En tiedä miten Huhtikuu keskiarvoltaan tänä vuonna sijoittuu aikaisempiin vuosiin nähden aurinkoisten päivien suhteen, mutta mutu-tuntuma oli kyllä, että melko monena päivänä aurinko taivaalla helotti. Tietysti mielikuvaa saattaa muokata se, että tänä keväänä elämme kotitaloudessamme ensimmäistä kertaa aurinkosähkön mikrotuottajina. Toisaalla rapia 650 kWh:n tuotto kertoo kyllä samaa viestiä, keskituotannoksi 5 kWp:n mikrotuotantolaitoksella tulee n. 21,7 kWh / vrk, maksimilukemien pyöriessä 33–34 kWh vuorokausitasolla.



Hyvän päivän aurinkosähkön tuotantokäyrä seurantaohjelman kuvaamana

Aurinkoenergian ilo edellä mainituissa "keli-keskusteluissa" on se, että energian tuotanto tällä lähienergian muodolla ei ole lämpötilasta riippuvainen. Huomautettakoon tässä, että kyseiset keräimet, joilla kotitalomme katon etelälape on vuorattu, ovat nimenomaan sähkön kerääjiä. Toisenlainen systeemi on aurinkolämpökerääjät (taso- tai tyhjiöputkikeräimet), joita käytetään paljon. Nimensä mukaan ne keräävät aurinkolämpöä esim. talouden käyttöveden lämmittämiseen. Meidän kohdallemme sähkön mikrotuotantolaitos oli nimenomaan paras yhdistelmä maalämmityksellä toimivaan kotitalouteemme.

Tällaisena aurinkoisena keväänä on hienoa todeta sähkönkulutuksen pudonneen siinä määrin, että yhdessä, verkkoon myytäväksi tuotantolaitoksestamme lähteneen sähkön kanssa, kuukauden sähkölaskut ovat pienenneet siinä määrin, että erotus edellis vuoden vastaavan ajan kulutukseen korvaa n puolet laitteiston asennus- ja hankintahinnan lainalyhennyksen kuukausierästä.

Nyt kun lähestytään opiskelijoiden kevätjuhlien aikaa, niin näyttää hyvin todennäköiseltä, että toukokuussakin päästään 600 kWh paremmalle puolelle.
Tässä vaiheessa on vain syytä onnitella vasta valmistuvia ja toivottaa heille erityisen aurinkoista kesää. Nautitaan kesän valosta ja ollaan tyytyväisiä aurinkoisista päivistä. Annetaan sen auringon rauhassa mollotaa silloin kun se näkyvillä on … lämpöä ja energiaa meille itse kullekin.

Kai Mattsson

tiistai 29. huhtikuuta 2014

159 päivää



..melkein tekisi mieli sanoa, että 158 päivää.
No, mutta silloin oli vasta 997,99 kWh:n tuotto, joten pitänee sanoa;  159 päivää mikrotuotantolaitoksen omistajana ja ensimmäinen 1000 kWh rajapyykki tuli täyteen. 

Tämän vuoden (2014) aikainen kevät ja varsin aurinkoiset ilmat ovat kyllä olleet niin kovin suosiollisia aurinkoenergian keräämiseen. Parhaimpina päivinä, nyt huhtikuussa tuotantoa on jo tullut lähes täydeltä teholta, eli hetkittäin jo yli 4,3 kWh:n tuntia kohden. Viiden kilowatin tuotantolaitokseksi tuo saattaa jo olla niitä maksimitehoja. Päivä tasolla ennätys toistaiseksi ajoittuu  huhtikuun 24:lle päivälle, jolloin sähkön tuotanto meidän taloudessamme oli 32,918 kWh päivä aikana. Tarkemmin sanottuna kello 06:00 ja 21:00 välisenä aikana. Tuleepahan siis tuota auringonnousu ja –lasku ajankohtia tarkkailtua myös entistä tarkemmin. 

Itse olemme olleet systeemiin varsin tyytyväisiä. Jokunen ulkopuolinen on arvostellut paneeliemme sijoittelua. Talon erkkerit, jotka siis enimmäkseen aamuin, mutta myös jonkin verran illoin varjostavat osaa tuotantolaitoksemme paneeleista on joissain keskusteluissa saaneet arvostelua ja systeemin lyttäystä. OK - näin ehkä asia onkin, mutta pääsäätöisesti sähköä tulee siis nyt jo aurinkoisena päivänä  15 tunnin ajan. Onneksi paneelit tuli asennettua kahteen eri ryhmään, jolloin toinen ryhmistä, minkä kaikki paneelit ovat talon harjan läheisyydessä, tuottaa maksimaalista tuotantoa koko valoisen ajan. 
Tämä vuosi saattaa olla poikkeuksellinen, vaan eipä tuo suuta juuri mutruun laita. Puolipilvisenäkin päivänä olemme päässeet n. 25 kWh:n tuotantoon. Maaliskuu tuotti meille vajaat 440 kWh ja nyt huhtikuussa päästään parisataa kilowattituntia parempaan tulokseen. Tällä matematiikalla seuraava tuhannen kWh:n etappi tulisi täyteen joskus Juhannuksen kieppeillä, jos vain aurinkoisia kelejä riittää. 
Paras hyöty hommasta on tietysti se, jos tuon sähkön saa hyvin itse käytettyä. Äkkiseltään laskettuna 1000 kWh euromääräisenä tarkoittaa 5,5 sentin keskihinnalla n. 55 euron säästöä ostetun sähkön suhteen ja tähän jos lisää siirtomaksun, niin ollaan ehkä ensimmäisen satasen säästössä. Se kaikki, mikä on ollut ylimääräistä ja on siirtynyt verkkoon on vielä häviävän pientä .. palautus siitä määrästä on varmaan vitosen luokkaa. Pientähän nämä tietysti vielä ovat lainarahoituksen lyhentämiseen. 
Päivät vielä pitenee kuutisen viikkoa, joten niiden päivin tuottoa odotellaan mielenkiinnolla. 

Kai Mattsson 
www.meritime.net

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Takatalvi ??



Voiko maaliskuussa jo puhua takatalvesta?

Useinhan kyse on odotuksistamme ja pettymisestä tai siitä kuinka ne eivät vastaa toisiaan. 
Niin se on monena keväänäkin, tänä vuonna erityisesti, koska kevät on niin varhainen. Talvi on ollut varsin poikkeuksellinen ja niin myös kevät; netistä löytää läjäpäin kuvia siitä miltä vuosi sitten näytti samaan aikaan kuin nyt. Pääosin nuo kuvat kertovat sitä kuinka maa on tänä vuonna paljaana, niin viime vuonna samaisessa paikassa lunta oli vielä metri tolkulla. 
Vieläkö sitä lunta tulee "tupaan"?!

Kevät aurinko piristää aina, meiltä erityisesti tänä keväänä: Onhan ensimmäinen kevät kun seurailemme minkä verran saamme aurinkoenergiaa kevään paisteesta.
Pienenä ”takatalvena” koimme sen, kun paikallinen verkonhaltija ei enää näytäkään sähkökulutustamme Internet-palvelunsa kautta kilovattikulutuksen mukaan, vaan meidät rinnastetaan teollisempaan tuotantoon. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että live-seuranta netin kautta on megawateissa. Toisin sanoen pienin arvo taulukossa on 0,001 mWh, mikä ensi tuntumalta tuntuu pienkuluttajalle turhan karkealta asteikolta. Ennen kulutuksen näki parhaimmillaan 10 W tarkkuudella. Pitänee siis vielä tutustua ohjelmaan lisää – oppi ja ikä kaikki.

No, tämä on ehkä pieni harmi siihen iloon verrattuna, mitä tämä aikainen kevät tuo tullessaan. Tänä aamuna (27.3) mikrotuotantolaitos ”heräsi henkiin” jo klo 6:45. Kun kevään kuulaat ilmat antavat jo lähes täysiä tehoja tuotantoon, niin ei voi kuin hymäillä aina aurinkoisina päivinä.  Kulutusta seuranneena parhaimmillaan tuotto meidän 5 kWp:n mikrotuotantolaitos vastaa arviolta n. puolta normaalin päivän sähkötarpeesta. kWp-termi on siis se maksimiteho(piikki), jonka tuotantolaitos voi erinomaisella kelillä tuottaa
.

Kulutuskäyttäytymiseen mikrotuotantolaitoksen hankkiminen on tietysti vaikuttanut. Ei niinkään, että nyt tuhlailtaisiin sähköä, mutta kodinkoneiden käyttöajankohdat ovat muuttuneet. Ennen kun kaikki pyykki & pesukoneet kävivät yöaikaan yösähköllä, niin nyt tilanne on toisin päin. Jos vain aurinko vähääkään paistaa, niin ainakin meillä on jo hyvin opittu, että ei kun koneet käyntiin. Ostettava sähkö on kuitenkin niin paljon arvokkaampaa kuin myytävä. Ehdottomasti paras hyöty omalle taloudellemme koituu silloin, kun voimme käyttää tuotantolaitoksen sähkön omaan tarpeeseemme, eli kuormittaa kulutusta juuri sopivasti tuohon aikaan. 
Käytäntö varmasti sitten aikaa myöten opettaa, mikä on sopivaa kuormitusta, kunhan kulutuksen seurantaa oppii käyttämään myös parhaiten hyödykseen.

Kai Mattsson
www.meritime.net

lauantai 22. helmikuuta 2014

Koska kuluttajasta tulee kuningas?

                                                                                                             22.2.2014

Eikös kuluttajan tulisi aina olla kuningas, kuitenkin siitä positiivisessa mielessä. En tarkoita siis sitä kuluttajien ryhmää, joka pyrki reklamaatiotulvien kautta hyötymään absoluuttisen edun itselleen tuotteesta kuin tuotteesta. Kaikille kulutustuotteita valmistaville itse ostajan luulisi olevan kuningasasiakas. Nykypäivänä tuskin juuri kukaan voi valita asiakkaitaan. Kilpailu on kovaa. 

Toisin tuntuu olevan silloin kun puhutaan välttämättömistä tarpeista tai energiasta. Toki kartellin tapaisen toiminnan välttämiseksi jonkin verran hintakilpailua esiintyy. Hyvänä esimerkkinä polttoaineet, perushinta on kuitenkin "kohdallaan".  Korkeita hintoja perusteellaan Suomen korkealla verotuksella. Ja - toki, yrittäjän pitää pystyä elinkeinon harjoittajana saamaan myynnistään elantonsa. 

Yhtälailla sähkömyynnissä eri sähköyhtiöiden välillä hintahaarukka on usein  varsin kapea. Internetistä löytää useampia sivustoja, joissa sähköntuottajien hinnoittelua voi kilpailuttaa.  
Sanonta: "Pienistä puroista syntyy joki.", lienee yksittäisen kuluttajan lohtu. Silloin kun sähkölaskusta saa kilpailutuksen kautta napsaistua vuositasolla pois muutaman kymmenen tai jopa sata euroa, lienee aika vaihtaa liittymää. Verkon omistaja tosin voittaa aina, sähkön siirtomaksua kun ei voi kilpailuttaa. 

Siihen aikaan kun viime vuoden (2013)  lopulla lähdimme investoimaan aurinkoenergiaan kotitaloutemme sähkön kulutuksen osittaiseen korvaamiseen, en vielä ymmärtänyt miten paljon aihe ihmisiä kiinnostaa. Onhan noita aurinkopaneeleita kohtuu usean talon katolla.  
Raflaavaksi asian taitaa tehdä se, että nykyinen sähkön tarjoajamme on sitoutunut myös ostamaan mikrotuotantolaitoksemme yli jäävän sähkön. Tämä lienee vielä monille aivan uusi asia. Kiinnostus kasvaa, kun kuvitellaan tämän seikan tuovan mikrotuottajalle varallisuutta. Varmasti jokinen euro tuloa saattaa kotitalouteen tullakin, kuoletusaika investoinnille on kuitenkin useita vuosia tai kymmeniä vuosia. Pankin paneeleita ne ovat vielä pitkään.  

Jotain kuvaa tuotannostamme antaa, nyt talven pimeimpien kuukausien tuotto; Se vastaa meidän taloudessamme noin kahden vuorokauden kokonaiskulutusta. 
Tässä asiassa kuluttaja näyttää muuttuvan kuninkaaksi, silloin kun  kuluttajan roolimme muuttui mikrotason tuottajaksi. Kiinnostus asiasta ainakin on kohdallemme kasvanut. 
...mutta pienistä puroista. 

YLE, Kuningaskuluttaja, 20.2.2014 

Kai Mattsson